Viivästysmaksut ja viivästyskorko Suomessa
Miten maksamattomat asuinhuoneistojen vuokrat peritään laillisesti Suomessa? Korkolain mukainen viivästyskorko ja perintäkulut.
Oikeudellinen vastuuvapauslauseke
Tämä sisältö on tarkoitettu vain yleisiin tiedotus- ja koulutustarkoituksiin. Se ei muodosta oikeudellista neuvontaa, eikä siihen tule luottaa sellaisenaan. Lait muuttuvat usein – tarkista aina ajankohtaiset säännökset ja konsultoi lisensoitua asianajajaa toimivalta alueellasi tilanteeseesi liittyvissä neuvoissa. Landager on kiinteistönhallinta-alusta, ei asianajotoimisto.Tiedot viimeksi vahvistettu: May 2026.
Vuokrarästit ovat kiinteistösijoittajan pahimpia painajaisia, mutta onneksi Suomen laki saatavien perinnästä (513/1999) asettaa melko nopean ja tehokkaan säännöstön saatavien perimiseen. Koska ensisijainen korkolaki (633/1982) tuli voimaan 1. tammikuuta 1983, vuokranantaja ei voi koskaan mielivaltaisesti "keksiä" viivästysseuraamuksia omaan sopimukseensa tai määrätä mielivaltaisia prosentteja, vaan kaikkea ohjaavat perintä- ja korkolakien asettamat katot, kun peritään saatavia asuinkuluttajilta.
1. Viivästyskorko (korkolaki)
Kun vuokran eräpäivä (joka oletusarvoisesti on usein kuukauden 2. tai 5. päivä, viikonloppujen siirtäessä maksupäivän seuraavaan pankkipäivään) on umpeutunut eikä suoritusta näy tilillä, alkaa virallinen ja lakisääteinen viivästyskorko (viivästyskorko) kertyä. Asuinhuoneiston vuokrasuhteessa ei voida sopia ankarammasta viivästysseuraamuksesta kuin Suomen Pankin vahvistamasta viitekorkoon perustuvasta korosta.
- Laskentakaava: Suomen Pankin puolivuosittain vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä (7%). (Viivästyskorko vaihtelee viitekoron mukaan).
Tämä viivästyskorko alkaa kertyä välittömästi eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen (vaikka maksumuistutusta ei olisi vielä lähetetty postitse lainkaan).
2. Maksumuistutuskulut (laki saatavien perinnästä)
Varsinaisen vuokrarästin lisäksi perintätoimenpiteistä aiheutuneet kulut voidaan korvata virallisina perintäkuluina. Suomen laki saatavien perinnästä suojelee asukasta (kuluttajaa) kohtuuttoman suurilta perintäkustannuksilta määräämällä tiukat aikarajat ja enimmäismäärät:
- Muistutuksen aikaraja (14 päivän sääntö): Vuokranantaja saa laskuttaa enintään 5 euroa vuokralaiselle lähetetyn virallisen ensimmäisen maksumuistutuksen kuluista. Lain mukaan tämä 5 €:n kulu voidaan kuitenkin periä vain, jos eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää muistutuksen lähettämishetkellä. (Jos kiireinen isännöitsijä sattuu lähettämään muistutuksen viiveen viidentenä (5.) päivänä, hän ei saa periä asukkaalta senttiäkään kuluina – kuluttajamarkkinat on suojattu hätiköidyltä häirinnältä).
- Seuraava uusi maksumuistutus uudella enintään 5 euron laskulla (tai suuremmalla laskulla ammattimaiselta perintätoimistolta) voidaan periä vasta, kun ensimmäisen muistutuksen lähettämisestä on kulunut uusi 14 päivän suoja-aika.
Lisätietoja häätöprosessin ja vuokrasopimuksen purkamisilmoitusten valmistelusta ja toimittamisesta löytyy Häätö-osiosta. Nämä vaativat omat varoituslomakkeensa ja todisteet tiedoksiannosta.
Lähteet ja viralliset viitteet
Usein kysytyt kysymykset
▶Mitkä ovat viivästysmaksuja ja sopimussakkoja koskevat säännöt vuokra-asunnoissa Suomessa?
Suomessa on erityisiä sääntöjä koskien viivästysmaksuja ja sopimussakkoja myöhästyneestä vuokranmaksusta. Näihin voivat kuulua lakisääteiset maksuajat, viivästysmaksujen ylärajat ja korkorajoitukset. Viivästysmaksuja koskevien ehtojen on oltava selkeästi kirjattu vuokrasopimukseen, ja niiden on oltava paikallisten säädösten mukaisia ollakseen täytäntöönpanokelpoisia.
▶Mitkä ovat Suomen keskeiset vuokralainsäädännön säädökset?
Asuinhuoneistojen vuokrausta Suomessa säätelee ensisijaisesti laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL). Laki on luonteeltaan pääosin pakottava (vuokralaisen suojaksi), mikä tarkoittaa, ettei siitä voida poiketa vuokralaisen vahingoksi edes keskinäisellä sopimuksella, ellei laki nimenomaisesti salli sitä. Laki tasapainottaa osapuolten oikeuksia, mutta antaa merkittävän suojan vuokralaisen asumisoikeudelle. Tämä opas kattaa kiinteistönomistajien ja vuokranantajien keskeiset vaatimukset.
Lue koko opas▶Mikä on vuokranantajan laillinen häätöprosessi Suomessa?
Häätöprosessi Suomessa edellyttää, että vuokranantajat noudattavat muodollisia oikeudellisia menettelyjä. Hyväksyttäviä perusteita ovat tyypillisesti vuokran maksamatta jättäminen, vuokrasopimuksen rikkominen tai vuokranantajan oma käyttötarve. Vuokranantajan on annettava asianmukainen kirjallinen varoitus, sallittava mahdolliset korjausajat ja tarvittaessa haettava häätötuomio tuomioistuimelta. Omavaltaiset häätötoimenpiteet ovat yleisesti kiellettyjä.
Lue koko opas▶Mitkä ovat vuokrankorotuksia koskevat rajoitukset Suomessa?
Suomessa on erityisiä sääntöjä siitä, milloin ja miten vuokranantajat voivat korottaa vuokraa. Nämä säännöt voivat sisältää korotusprosentteja koskevia rajoituksia, vähimmäisirtisanomisaikoja ja korotusten tiheyttä koskevia rajoituksia. Vuokranantajien on noudatettava kaikkia sovellettavia säädöksiä korottaessaan vuokraa voimassa olevissa vuokrasuhteissa.
Lue koko opas▶Mitkä ovat vakuusmaksuja ja niiden palauttamista koskevat säännöt Suomessa?
Suomessa on sääntöjä siitä, kuinka paljon vuokranantaja voi periä vakuusmaksuna, miten vakuuksia on säilytettävä ja mikä on vakuuden palauttamisen määräaika vuokrasuhteen päättymisen jälkeen. Vuokranantajan on annettava eritelty selvitys mahdollisista vähennyksistä ja noudatettava kaikkia lakisääteisiä määräaikoja seuraamusten välttämiseksi.
Lue koko opas▶Mitkä ovat vuokrasopimuksen pakolliset vaatimukset Suomessa?
Vuokrasopimusten on Suomessa oltava sovellettavan kansallisen ja paikallisen lainsäädännön mukaisia. Vaadittavia tietoja ovat tyypillisesti molempien osapuolten nimet, kohteen kuvaus, vuokran määrä ja maksuehdot, vakuustiedot, vuokrasuhteen kesto sekä kunnossapitovastuun jakautuminen. Kirjallinen vuokrasopimus voi olla edellytys tietyissä vuokrasuhdetyypeissä tai kestoissa.
Lue koko opas▶Mitkä ovat vuokranantajan kunnossapito- ja korjausvelvollisuudet Suomessa?
Vuokranantajien on Suomessa yleisesti huolehdittava siitä, että vuokrahuoneisto on asuttavassa kunnossa, ja pidettävä rakenteet, putkisto, sähköjärjestelmät ja välttämättömät palvelut asianmukaisessa kunnossa. Kunnossapitovastuun tarkka jakautuminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä tulee dokumentoida selkeästi vuokrasopimuksessa.
Lue koko opas▶Mitä tietoja vuokranantajan on annettava vuokralaiselle Suomessa?
Vuokranantajien on Suomessa annettava vuokralaiselle olennaiset tiedot huoneistosta ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Vaadittavia tietoja ovat tyypillisesti tiedossa olevat olennaiset virheet, ympäristöriskit, aiempi vauriohistoria sekä kaikki muut seikat, jotka voivat vaikuttaa vuokralaisen mahdollisuuteen käyttää ja nauttia huoneistosta.
Lue koko opas📬 Saat ilmoituksen, kun nämä lait muuttuvat
Lähetämme sinulle sähköpostia, kun vuokralainsäädäntö päivittyy kohteessa Ei roskapostia – vain lainmuutoksia.
