Created by potrace 1.10, written by Peter Selinger 2001-2011

Takuuvuokra ja ennakkovuokra Suomessa

Vaihda takaisin:

Säännöt takuuvuokran ja ennakkovuokran perimiseen Suomen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (AHVL) mukaisesti. Lue, mitkä ovat enimmäismäärät...

Melvin Prince
4 min lukuaika
Vahvistettu May 2026Suomi flag
SuomiVakuusEnnakkovuokraAhvlVakuusmaksu

Oikeudellinen vastuuvapauslauseke

Tämä sisältö on tarkoitettu vain yleisiin tiedotus- ja koulutustarkoituksiin. Se ei muodosta oikeudellista neuvontaa, eikä siihen tule luottaa sellaisenaan. Lait muuttuvat usein – tarkista aina ajankohtaiset säännökset ja konsultoi lisensoitua asianajajaa toimivalta alueellasi tilanteeseesi liittyvissä neuvoissa. Landager on kiinteistönhallinta-alusta, ei asianajotoimisto.Tiedot viimeksi vahvistettu: May 2026.

Ensisijaisen säädöksen, 1. toukokuuta 1995 voimaan tulleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaan vuokranantajalla on Suomessa lakisääteinen oikeus vaatia vuokralaiselta taloudellista vakuutta ennen avainten luovuttamista riskien minimoimiseksi. Suomalaisessa kontekstissa termit "vuokravakuus" ja arkikielisempi "takuuvuokra" tarkoittavat samaa asiaa, mutta juridisesti siitä käytetään nimitystä vakuus.

Enimmäismäärä (3 kuukauden sääntö)

Asuinhuoneiston vuokrauksessa (AHVL 8 §) on asetettu ehdottoman tiukka enimmäisraja mahdolliselle vakuudelle:

  • Vakuuden määrä saa olla enintään kolmen (3) kuukauden vuokraa vastaava.
  • Jos sopimus sisältää ehtoja, jotka edellyttävät suurempaa vakuutta, ehto on mitätön ylittävältä osalta.

Suomen vuokramarkkinoilla yleisin käytäntö on vaatia 1–2 kuukauden vuokraa vastaava vakuus. Opiskelija-asunnoissa vakuus voi usein olla tätä pienempi tai kiinteä summa, kuten 250–500 euroa. Vakuus on toimitettava vuokranantajalle sovitusti, poikkeuksetta ennen asunnon hallinnan ja avainten luovuttamista.

Vakuuden tarkoitus ja säilytys

Toisin kuin joissakin Euroopan maissa, vuokranantajan ei Suomessa tarvitse perustaa erillistä, tiukasti säänneltyä sulkutiliä varojen säilyttämistä varten, ellei siitä ole erikseen sovittu. Käteisvakuudet siirretään usein yksinkertaisesti vuokranantajan ilmoittamalle tilille. Vakuuden tarkoituksena on turvata kaikkien vuokrasopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Sitä voidaan käyttää kattamaan:

  1. Maksamattomat vuokrat.
  2. Maksamattomat käyttökustannukset (esim. vesilaskujen tasaus).
  3. Asunnolle aiheutuneet vahingot, jotka ylittävät "normaalin kulumisen".
  4. Siivouskulut, jos loppusiivous on laiminlyöty.

Vuokralainen ei saa oma-aloitteisesti käyttää vakuutta viimeisten kuukausien vuokran maksuun.

Ennakkovuokra (AHVL 36 §)

Vakuuden lisäksi laki sallii ennakkovuokran perimisen, mutta tähänkin liittyy tiukkoja rajoituksia. Vuokranantaja voi vaatia ennakkovuokraa useammalta vuokranmaksukaudelta erityisestä syystä vuokrasopimusta tehtäessä. Käytännön asuntomarkkinoilla puhdasta ennakkovuokraa käytetään hyvin harvoin. Ennakkoon maksettu vuokra voi koskea vain useita ennalta määriteltyjä eriä, enintään 3 kuukauden ajalta. Yhdessä vakuuden kanssa ennakkomaksuvaatimukset eivät saa koskaan muodostua kohtuuttomiksi vuokralaiselle.

Normaali kuluminen vs. vahingot

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokranantaja tarkastaa asunnon (lopputarkastus). Keskeisin riidanaihe on normaalin kulumisen ja korvattavan vahingon välinen hienovarainen raja.

  • Normaali kuluminen (Normaali asuminen): Kulumista, joka syntyy asumisesta. Taulujen jättämät reiät seinissä, lattiapintojen normaali tummuminen tai pienet naarmut keittiön työtasoissa. Vuokranantaja ei voi pidättää vakuutta näiden korjaamiseen.
  • Korvattava vahinko / Huolimattomuus: Asiat, jotka ovat syntyneet huolimattomuudesta. Syvät naarmut lattiassa koiran kynsistä, rikkoutuneet ovet, uunin täydellinen puhdistamatta jättäminen tai piirustukset tapetissa. Vakuutta voidaan ja pitäisi käyttää näihin.

Asunnon alkutarkastus ja siitä tehty valokuvallinen raportti on kriittisen tärkeä. Jos vuokranantajalla ei ole näyttöä asunnon alkuperäisestä kunnosta, on erittäin vaikea todistaa, että vahinko on tapahtunut nimenomaan kyseisen vuokralaisen aikana.

Vakuuden palauttaminen

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki (481/1995) ei määrittele tarkkaa määräaikaa vakuuden palauttamiselle vuokrasuhteen päättymisen ja asunnon hallinnan luovuttamisen jälkeen. Lisäksi laki ei nimenomaisesti edellytä vuokranantajalta kirjallista perustelua tai kuitteja vähennyksistä, vaikka yleiset oikeusperiaatteet soveltuvat riitatilanteisiin.

Takaisin Suomen asuinhuoneiston vuokrauslaki (Yleiskatsaus).

Lähteet ja viralliset viitteet

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä ovat vakuusmaksuja ja niiden palauttamista koskevat säännöt Suomessa?

Suomessa on sääntöjä siitä, kuinka paljon vuokranantaja voi periä vakuusmaksuna, miten vakuuksia on säilytettävä ja mikä on vakuuden palauttamisen määräaika vuokrasuhteen päättymisen jälkeen. Vuokranantajan on annettava eritelty selvitys mahdollisista vähennyksistä ja noudatettava kaikkia lakisääteisiä määräaikoja seuraamusten välttämiseksi.

Mitkä ovat Suomen keskeiset vuokralainsäädännön säädökset?

Asuinhuoneistojen vuokrausta Suomessa säätelee ensisijaisesti laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL). Laki on luonteeltaan pääosin pakottava (vuokralaisen suojaksi), mikä tarkoittaa, ettei siitä voida poiketa vuokralaisen vahingoksi edes keskinäisellä sopimuksella, ellei laki nimenomaisesti salli sitä. Laki tasapainottaa osapuolten oikeuksia, mutta antaa merkittävän suojan vuokralaisen asumisoikeudelle. Tämä opas kattaa kiinteistönomistajien ja vuokranantajien keskeiset vaatimukset.

Lue koko opas

Mikä on vuokranantajan laillinen häätöprosessi Suomessa?

Häätöprosessi Suomessa edellyttää, että vuokranantajat noudattavat muodollisia oikeudellisia menettelyjä. Hyväksyttäviä perusteita ovat tyypillisesti vuokran maksamatta jättäminen, vuokrasopimuksen rikkominen tai vuokranantajan oma käyttötarve. Vuokranantajan on annettava asianmukainen kirjallinen varoitus, sallittava mahdolliset korjausajat ja tarvittaessa haettava häätötuomio tuomioistuimelta. Omavaltaiset häätötoimenpiteet ovat yleisesti kiellettyjä.

Lue koko opas

Mitkä ovat vuokrankorotuksia koskevat rajoitukset Suomessa?

Suomessa on erityisiä sääntöjä siitä, milloin ja miten vuokranantajat voivat korottaa vuokraa. Nämä säännöt voivat sisältää korotusprosentteja koskevia rajoituksia, vähimmäisirtisanomisaikoja ja korotusten tiheyttä koskevia rajoituksia. Vuokranantajien on noudatettava kaikkia sovellettavia säädöksiä korottaessaan vuokraa voimassa olevissa vuokrasuhteissa.

Lue koko opas

Mitkä ovat vuokrasopimuksen pakolliset vaatimukset Suomessa?

Vuokrasopimusten on Suomessa oltava sovellettavan kansallisen ja paikallisen lainsäädännön mukaisia. Vaadittavia tietoja ovat tyypillisesti molempien osapuolten nimet, kohteen kuvaus, vuokran määrä ja maksuehdot, vakuustiedot, vuokrasuhteen kesto sekä kunnossapitovastuun jakautuminen. Kirjallinen vuokrasopimus voi olla edellytys tietyissä vuokrasuhdetyypeissä tai kestoissa.

Lue koko opas

Mitkä ovat vuokranantajan kunnossapito- ja korjausvelvollisuudet Suomessa?

Vuokranantajien on Suomessa yleisesti huolehdittava siitä, että vuokrahuoneisto on asuttavassa kunnossa, ja pidettävä rakenteet, putkisto, sähköjärjestelmät ja välttämättömät palvelut asianmukaisessa kunnossa. Kunnossapitovastuun tarkka jakautuminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä tulee dokumentoida selkeästi vuokrasopimuksessa.

Lue koko opas

Mitkä ovat viivästysmaksuja ja sopimussakkoja koskevat säännöt vuokra-asunnoissa Suomessa?

Suomessa on erityisiä sääntöjä koskien viivästysmaksuja ja sopimussakkoja myöhästyneestä vuokranmaksusta. Näihin voivat kuulua lakisääteiset maksuajat, viivästysmaksujen ylärajat ja korkorajoitukset. Viivästysmaksuja koskevien ehtojen on oltava selkeästi kirjattu vuokrasopimukseen, ja niiden on oltava paikallisten säädösten mukaisia ollakseen täytäntöönpanokelpoisia.

Lue koko opas

Mitä tietoja vuokranantajan on annettava vuokralaiselle Suomessa?

Vuokranantajien on Suomessa annettava vuokralaiselle olennaiset tiedot huoneistosta ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Vaadittavia tietoja ovat tyypillisesti tiedossa olevat olennaiset virheet, ympäristöriskit, aiempi vauriohistoria sekä kaikki muut seikat, jotka voivat vaikuttaa vuokralaisen mahdollisuuteen käyttää ja nauttia huoneistosta.

Lue koko opas
Piditkö tästä oppaasta? Jaa se:

📬 Saat ilmoituksen, kun nämä lait muuttuvat

Lähetämme sinulle sähköpostia, kun vuokralainsäädäntö päivittyy kohteessa Ei roskapostia – vain lainmuutoksia.

Kartoitamme parhaillaan lakeja alueelle Finland. Liity jonotuslistalle, niin saat tiedon ensimmäisenä, kun se julkaistaan!

Suuret kaupungit kohteessa Suomi

HelsinkiTampereEspooVantaaOuluTurkuJyväskyläKuopioLahtiPoriKouvolaJoensuuLappeenrantaVaasaHämeenlinnaSeinäjokiRovaniemiMikkeliPorvooSaloKotkaKokkolaHyvinkääJärvenpääLohjaNurmijärviTuusulaKirkkonummiRaumaKeravaHelsinkiTampereEspooVantaaOuluTurkuJyväskyläKuopioLahtiPoriKouvolaJoensuuLappeenrantaVaasaHämeenlinnaSeinäjokiRovaniemiMikkeliPorvooSaloKotkaKokkolaHyvinkääJärvenpääLohjaNurmijärviTuusulaKirkkonummiRaumaKeravaHelsinkiTampereEspooVantaaOuluTurkuJyväskyläKuopioLahtiPoriKouvolaJoensuuLappeenrantaVaasaHämeenlinnaSeinäjokiRovaniemiMikkeliPorvooSaloKotkaKokkolaHyvinkääJärvenpääLohjaNurmijärviTuusulaKirkkonummiRaumaKeravaHelsinkiTampereEspooVantaaOuluTurkuJyväskyläKuopioLahtiPoriKouvolaJoensuuLappeenrantaVaasaHämeenlinnaSeinäjokiRovaniemiMikkeliPorvooSaloKotkaKokkolaHyvinkääJärvenpääLohjaNurmijärviTuusulaKirkkonummiRaumaKerava

Keskustelu