Liikehuoneistojen viivästysmaksut ja viivästyskorko Suomessa (B2B)

Suomen lainsäädäntö, joka säätelee myöhästyneitä maksuja yritysten välisissä (B2B) tilanteissa, kuten erääntyneitä liikehuoneiston vuokria, perustuu ensisijaisesti korkolakiin (633/1982) ja lakiin saatavien perinnästä (513/1999). Keskeiset B2B-transaktioihin vaikuttavat muutokset, mukaan lukien EU:n maksunviivästysdirektiiviin liittyvät, tulivat voimaan 16. maaliskuuta 2013. Näissä kaupallisissa skenaarioissa laki soveltaa tiukempaa politiikkaa verrattuna kuluttajien suojattuun perintäprosessiin.

1. 40 euron vakiokorvaus (EU-standardi)

Jos kaupallisessa sopimuksessa maksu on viivästynyt siten, että velkoja on oikeutettu viivästyskorkoon, velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista.

• Välitön seuraamusmaksu: Tämä on säädetty perintälain (513/1999) 10 i §:ssä.
• Ei kuluttajien armonaikaa: Toisin kuin kuluttajasaatavissa, ei-kuluttajasaatavien maksumuistutuksille ei ole lakisääteistä 14 päivän suoja-aikaa.
• Muistutusten tiheys: Uusi maksumuistutus tai vaatimus voidaan lähettää 10 päivän kuluttua edellisestä (perintälain 10 f §). Tämän seurauksena vuokranantajalla on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen oikeus lähettää yrittäjälle virallinen 40 euron hallinnollinen sakkomaksu, kun eräpäivä on umpeutunut.

2. Tiukemmat viivästyskorot

Korkolaki määrittää Suomen Pankin asukkaille määrittelemän tason viitekoron + 7 %:na. B2B-maailmassa lakisääteiset korot ovat kuitenkin korkeampia ja osapuolilla on suurempi sopimusvapaus.

A) Lain mukainen "kaupallinen viivästyskorko"

Jos liikehuoneiston vuokrasopimuksessa ei ole määritelty viivästyskorkoa, sovelletaan lakisääteistä viivästyskorkoa turvaverkkona.

• Lakisääteinen B2B-korko: Kaupallisissa maksuissa viivästyneelle summalle laskettava vuotuinen viivästyskorko on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 §:ssä määritelty viitekorko (korkolain 4 a §).

B) Vapaus määritellä "sopimussakko-korko"

B2B-sopimuksissa osapuolilla on yleensä vapaus määritellä tietty viivästyskorko, joka poikkeaa lakisääteisistä viitekorosta.

• Ei lakisääteisiä ylärajoja: Korkolaki (633/1982) ei aseta lakisääteisiä ylärajoja liikehuoneistojen vuokrien viivästyskoroille, toisin kuin kuluttajaluotoissa tai asumiseen liittyvissä sopimuksissa, joissa korkeampia korkoja on nimenomaisesti rajoitettu (korkolain 2 §).
• Viitekoron laskenta: Viitekoron määrittää Euroopan keskuspankin viimeisin perusrahoitusoperaation korko, pyöristettynä lähimpään puoleen prosenttiyksikköön ylöspäin (korkolain 12 §).
• Sopimuskäytäntö: Ammattimaisissa B2B-vuokrasopimuksissa määritellään usein kiinteä numeerinen viivästyskorko, kuten 11–13 % vuosittain, jotta varmistetaan, ettei vuokralainen käytä maksamattomia vuokria halpana lyhytaikaisena rahoituksena.

Vastuuvapaa prosessi ja kasvava kassavirta Landagerin avulla

Watching over debt collection laws in large channels, manually invoicing the sending out of Standard Compensations of companies (40 € B2B law section), simultaneously tracking when the payment arrived as a retroactively adjusted due date+3, is a cash-labyrinth for the team setting a massively unauditable impurity with bug points for the financial statement. By routing your target real estate's insurance-delayed entrepreneurial commercial rents directly to the SaaS environment! Landager activates a late payment basis and notices the target is an entrepreneur holding a business ID (B2B). The system begins to automatically generate in the post-due-date landlord-robotics the EU's 40 euro standard compensation fee provided by law and the customized B2B special interest to the invoices. The unreceived funds and the arrears calculation are immediately attached to the automated "Default Notice of Cancellation" under the cloud cover ensured by a lawyer into perfect reports to the advantage of the investors!

Takaisin Liikehuoneistojen vuokralaki (Yleiskatsaus)Esikatselu ei saatavilla.